Lukukokemuksesta liiketoimintaan

Miksi eDocker on olemassa? Vastaus tähän kysymykseen voidaan tiivistää yhteen sanaan - lukukokemus. Tarkemmin sanoen puhumme sähköisten julkaisujen lukukokemuksesta. Uskomme vahvasti siihen, ettei sähköisten julkaisujen lukukokemus ole lähimainkaan sillä tasolla, millä se voisi olla. Itse asiassa kyseessä ei ole pelkkä uskomus, vaan fakta.

Tilastot ja trendit osoittavat kiistattomasti, että markkinointieuroja suunnataan jatkuvasti enemmän sähköiselle puolelle. Tuore esimerkki ilmiöstä oli uutinen, jossa kerrottiin Alma Median digitaalisen mainosmyynnin ylittäneen euromääräisesti ensimmäisen kerran painetun median mainosmyynnin heinä-syyskuussa. Tätä taustaa vasten on todella hämmentävää, että ylivoimaisesti suurin osa kaikista sähköisistä julkaisuista on näköislehtiä. Näköislehdillä tarkoitan sähköisiä lehtiä, jotka ovat yksinkertaisia kopioita printtilehdestä.

Erään paikallislehden päätoimittaja luonnehti, että näköislehdet ovat julkaisuja, jotka ovat tuotettu gutenbergilaisin keinoin ja sen jälkeen pakotettu sellaisenaan bittimaailmaan. Näköislehdet eivät hyödynnä laisinkaan asioita, joita sähköinen ympäristö mahdollistaa. Modernissa sähköisessä julkaisussa on videoita, kuvaesityksiä ja lukemista helpottavia toimintoja. Rikasteiden avulla sähköiseen lehteen luodaan sellaista lisäarvoa, joita paperinen formaatti ei kykene tarjoamaan. Tärkein oivallus liittyy ansaintamalleihin. Rikasteiden tuottaminen on laskutettavaa työtä.


Kuka ottaa kopin?
Useissa keskusteluissa on noussut esille kaksi pelkoa. Rikasteiden tekeminen oletetaan vaikeaksi ja tekemiseen ei ole aikaa. Ensimmäinen pelonaihe on tarpeeton, sillä rikasteet voidaan luoda tutussa InDesign-ympäristössä. Aikaa emme voi tarjota lisää, mutta uutta liiketoimintaa ei voi syntyä ilman muutosta. Jotain uutta on tehtävä, jos halutaan uusia kassavirtoja.

Miksi tähän mennessä kerrottu tarina on tärkeää esimerkiksi painotaloille? Aiemmin eDocker-työkaluja ostivat esimerkiksi useat liitot ja järjestöt. Tilanne on sittemmin muuttunut. Asiakkaamme kertovat suorapuheisesti, että heillä olisi kiinnostusta tarjota hyvä lukukokemus myös sähköisesti, mutta heillä ei ole aikaa viestin rikastamiselle. Heidän ydintehtävänsä on viestin luominen, kaikki muu ostetaan mieluummin palveluna. Kysymys kuuluukin - kuka omistaa tuotannon asiakkuuden? Hyvin usein joku valmistaa lehden ja joku kolmas osapuoli hoitaa painon ja jakelun. Molemmilla olisi mahdollisuus ottaa koppi viestin rikastamisesta ja luoda uutta kassavirtaa.

Kun viesti on rikastettu, täytyy pohtia jakelua. Sähköinen julkaisu voidaan toimittaa ”osoitteellisena jakeluna" pelkästään tilaajille yhtä sujuvasti kuin painettukin. Osa lukijoista tykkää, kun julkaisuja voi lukea tableteilla ilman verkkoyhteyttä. Lisäetuja saavutetaan nopeudesta ja alhaisista kustannuksista sekä analytiikasta. Sähköisessä maailmassa kaikkea voidaan mitata.


Mistä lääkkeet verenpaineisiin?
Tässä vaiheessa tarinaa alkaa yleensä verenpaineiden nousu. Jos yllä kuvattu liiketoimintamahdollisuus on ostettu, syntyy tyypillisesti havainto, että tämähän murentaa meidän ydinliiketoiminnon eli painotuotteiden myynnin. Onneksi lääke tähän vaivaan on hyvin edullinen ja se on läpäissyt vaativat, Itä-Suomessa tehdyt laboratoriotestit. Lääkkeen nimi on tuotteistus. Sähköiset palvelut voidaan tarjota painotuoteasiakkaille edullisemmin.

Toisaalta on myös selvää, etteivät kaikki lukijat suinkaan halua sähköisiä tuotteita. Paras lopputulos saavutetaan, kun tarjotaan lukijoille julkaisu molemmissa formaateissa. Annetaan lukijan tehdä valinta. Kuuleman mukaan bittimaailma kiinnostaa enemmän nuorisoa.


Digitaalinen porttiteoria
Ihannetapauksessa painetussa sanassa viitataan digiversiossa olevaan lisäarvoon. Kutsumme tätä digitaaliseksi porttiteoriaksi. Syvennetään lukijasuhdetta ohjaamalla lukija yhdestä pinnasta toiseen. Digitaalisuutta pelätään aluksi ennen kuin syntyy oivallus houkuttimista, jotka saavat uteliaan lukijan tutkimaan mitä digillä on tarjottavana.

Taistelutantereella kuultujen tarinoiden mukaan uusien siakkaiden hankkiminen ei ole helppoa. Onneksi olemassa oleville asiakkaille on mahdollista tarjota uusia palveluita, joiden avulla asiakassuhteen jatko voidaan turvata. Kirjanpitäjäkin saa lisää hommia uusia kustannuspaikkoja lisätessä. Hurjimmat ovat jopa visioineet, että digitaalisella kärjellä sisään tullut asiakas saattaisi innostua ostamaan muutakin.


Teksti on julkaistu marraskuun 2014 Print&Media -lehdessä. Kirjoittaja on Petteri Paanasen kollega Jaakko Timonen.